Näytetään tekstit, joissa on tunniste yleistä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste yleistä. Näytä kaikki tekstit

lauantai 10. elokuuta 2013

Alpakanbongausta kyläjuhlilla

Kävin perheenjäsenten seurassa naapurikaupunginosan kyläjuhlilla. Matkan varrella oli viljapelto, siis hyvä tilaisuus esitelmöidä nuorisolle leivän alkuperästä - tai olisi ehkä ollut, jos valitsemassani tähkässä olisi ollut yksikin jyvä. Mikä lie rotta ne syönyt.
Itse juhlassa oli kaksi 1-vuotiasta alpakkanuorukaista, hevonen kärryineen ja kuskeineen, kasvivärjäystä, hippejä kirpputoritavaroineen ja monenlaista sapuskanmyyntiä. Alpakat ovat sympaattisia otuksia, joiden ääntely usein kuulostaa sympaattisen ymmärtävältä, kysyvältä ja vastaavalta. Tämänkertaiset yksilöt tosin hiukan tappelivat keskenään ja mörisivät välillä kiukkuisenkin kuuloisesti - ehkäpä vasta iän tuoma seesteisyys kypsyttää alpakasta todellisen terapiaeläimen.
Mööö! Mörrr!

torstai 8. elokuuta 2013

Sumuinen aamu

Mitä tehdä, kun herää viideltä ja työpaikan liukuma alkaa vasta seitsemältä?





Kuvien perusteella voisi kuvitella, että eletään syyskuuta. Jännittävää nähdä, onko edessä pitkä syksy vai varhainen talvi.

keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Huh hellettä!

Kuluneen kevään ja kesän säät ovat olleet asuinpaikkakunnallani aika erikoiset. Kevät oli harvinaisen kylmä ja myöhäinen, mutta sen jälkeen ollaan saatu nauttia tai (kuten minä) kärsiä helteestä.
Parina viime päivänä on hiukan sadellutkin, mutta luonto näyttää silti erinomaisen nuupahtaneelta. Ruoho on kuivunut, ja monien puiden lehdet kellastuneet.
Tukholman-reissulla sää oli paljon viileämpi ja pilvisempi, vaikka ei satanutkaan. Kotiin palattua trooppisia tunnelmia on taas päässyt kokemaan.
Monet tykkäävät helteestä, mutta minulla on ikävä lapsuuden kesiä, jolloin ilmasto oli paljon vaihtelevampi: muistaakseni sää oli usein sellaista +20 astetta ja pieniä sadekuuroja saattoi tulla. Aurinkokaan ei porottanut niin polttavasti kuin nykyään, kai siksi, ettei otsoniaukko vielä silloin ollut laajentunut nykyisiin mittoihinsa.
Kyllä waan ennen wanhaan oli kaikki paremmin, tai jos ei nyt kaikki, niin sää ainakin.

torstai 25. heinäkuuta 2013

Pussinäätä lähtee merille

Edellisestä Tukholman-reissusta oli kulunut jo melkein kolme vuotta, joten oli korkea aika pakata varakalsarit ja vuonna 2010 vanhentunut metron förköpsremsa mukaan ja nousta laivaan.
Tukholman keskusta ei ole mikään huikaiseva luontokohde. Puisto kuitenkin löytyi, tosin se ei ollut nimikkokansansa kannalta erityisen imartelevassa kunnossa.
Finlandsparkenissa oli pitkän heinän ja nokkosten lisäksi myös muutamia todella ikivanhan näköisiä tammia. Huomatkaa kaljatölkki puunkolossa.
Skansenille menimme vesibussilla. Terminaalissa oli muumi vitriinissä. Tuli ihan mieleen muinaiset lukioajat täytettyjä eläimiä sisältävine kaappeineen.
Eläintarhassa oli susia. Tuolta ne siis näyttävät oikeasti.
Visenteille oli tehty rapsutin parista harjasta.
Karhunpentu halusi tehdä lähempää tuttavuutta. Pleksi oli onneksi välissä.
Porojen ruoaksi oli kerätty jäkälä poikineen.
Vangittua viininkiä esittävä patsas hämmensi seuruettamme. Patsas oli muuten patinoitunut, mutta eräät osat kiilsivät hinkattuina.
Paluumatkalla näkyi pelottavia kuolleita saaria, joiden puut olivat täynnä tummia lintuja. Lienevätkö nuo nyt sitten niitä merimetsoja.

torstai 18. heinäkuuta 2013

Sadetta ja villejä lupiineja

Tänään saatiin pitkästä aikaa sadetta. Hyvä juttu piharemontin kannalta: leikkitelineen turvahiekat painuvat toivottavasti hiukan enemmän kasaan.
Minulle tulee lupiineista aina mieleen J. Karjalaisen kappale Villejä lupiineja ja eräs sateinen kesä osapuilleen puoli elämää sitten. Vaikka lupiini onkin aggressiivisesti leviävä vieraslaji, pidän siitä kovasti ehkä juuri nuoruusmuistojen takia.
Tänä kesänä lupiinien kukinta oli ohi yhdessä hujauksessa. Oli varmaan niin lämmintä. Siemenetkin ovat näistä paloista ennättäneet varista lukuun ottamatta yhtä viimeistä mohikaania.

torstai 11. heinäkuuta 2013

Erään piharemontin anatomia

Ennen wanhaan hiekkalaatikotkin olivat vähän karumpia.
Asukas sanoi pihaa "Suomen rumimmaksi". Se oli ennen kaivuutöitä.
Saunio, tuo ihmisen seuralainen.
Maa-ankkuri ja kaivonkansi.
Maasta löytyi hammas. Lieneekö lehmän vai hevosen?
Rakennustarvikkeitakin nousi esiin. Näillähän naulaisi vielä vaikka mitä...
...ja tästä saisi laitettua esimerkiksi hypokaustin.