Ruskaa ja kakkaa

Vaahteroiden latvat alkavat punertaa kauttaaltaan, ja nopeimmissa punaisia ja keltaisia lehtiä on muuallakin. Myös lehmukset ja koivut näyttävät alkaneen kellastua kunnolla.

Pihlajavuosi on erittäin huono, eikä ruusunmarjojakaan ole runsaasti. Omenasato näyttäisi olevan hyvin puukohtainen, mutta ei erityisen runsas.

Eilen tein myös kiintoisan havainnon jäniksen ns. juoksukakasta. Ihmettelin, kun maassa oli yksittäisiä papanoita suunnilleen viiden metrin päässä toisistaan. Asiantuntijat tiesivät kertoa, että jäniseläimet tosiaan voivat päästää plöröt juostessaan. Valokuvasin tämänkin ilmiön, mutta lukijoitteni mielenrauhan takia en julkaise kuvaa.

Siementä pukkaa

Mitä ihmettä? Omena punertaa jo.

Tämä lienee unikon siemenkota.

Jossain välissä lehmuksenkukatkin ovat ehtineet kehittyä pallukoiksi. Ennen wanhaan, kun minä olin ala-asteella, yritin tallata koulumatkalla mahdollisimman monta tällaista hauskasti poksahtelevaa siemenjuttua. Joskus taisin tehdä niistä kaulakorunkin ensimmäiseksi koulupäiväksi. Vielä ei olla ihan siinä pisteessä, että ne putoilisivat maahan.

Kuusamanmarjatkin alkavat punertaa.

Samoin pihlajan. Tuulen puhaltaessa otetussa kuvassa näkyy hauskasti myös pihlajanlehtien vaalea, karvainen alapuoli.

Uusi polku

Olen asunut samoilla nurkilla yli kymmenen vuotta. Siitä huolimatta löysin tänään uuden polun.

Polun varrella kasvoi monia pensaita, muun muassa selja, jonka kukinta näyttää olevan ohi.

Myös uusia tuttavuuksia näkyi. Tämän korkeahkon pensaan kukat olivat valkoiset. Pensas näytti vähän orapihlajalta, mutta piikkejä en onnistunut löytämään.

Tämäkin on minulle tuntematon. Voisikohan kyseessä olla tuhkapensas tai paatsama?

Pihlajanmarjat alkavat kehittyä.

Omenapuissa on ihan pikkuisia raakileita.

Keskellä kuvaa olevat pikku nöökäleet ovat käsittääkseni tammenterhon alkuja. On mysteeri, missä välissä ne ovat kerenneet siihen kehittyä. Olen vahtinut silmä kovana, mutta yhtäkkiä ne vain olivat siinä.

Heinätkin kukkivat jo. Kaikkialla oli keltaista siitepölyä, ja luonnossa kulkiessa aivastutti.

Vaahtera ja omena

Neniä!

Neniä!

Nenä nenään!

Omppu ei kuki enää

Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen

Omppu

Jokin hedelmäpuu (ks. muumio oikeassa alanurkassa)

Norjanangervo

Tuntematon suuruus

Syreeni

Ehkä orapihlaja, tosin piikkejä ei näkynyt

Tammi

Syreeni

Kuusama

Pihlaja

Tammen kukka on muuten jännä juttu. Kävin tänään oikein syynäämässä, ja emikukat jäivät edelleen hieman arvoituksellisiksi. Ehkä ne ovat näitä ruskeita nöölejä:

Omenapuu ja vaahtera

Vikkelimmät omenapuut ovat jo kukassa.

Vaahteran kukinta alkaa puolestaan olla jo ohi. Kukat putoilevat, ja puissa näkyy pieniä "nenän" alkuja.

Omenapuu ja lehmus

Omenapuun kukat eivät ole vielä auenneet, mutta nuput ovat isoja. Lehmuksen lehdet ovat vielä vaaleita ja pehmeitä, mutta melkein täysikokoisia.

Hiirenkorvalla: omenapuu, poppeli, pihlaja

Omenapuu

Poppeli

Pihlaja

Pihlaja

Omenapuu

Läheiseltä joutomaalta löytyi villi tai villiintynyt omenapuu. Omenapuut ovat yleensä aika pieniä ja vänkyräisiä, mutta leikkaaminen muuttaa puun muotoa paljon. Tässä leikkaamattomassa puussa oksat sojottelevat ylöspäin. Ellei puuta muuten olisi tunnistanut, viimeistään maassa lojuvat viimevuotiset omenat olisivat toimineet vihjeenä.

En varmaan ikinä totu siihen, että nykyisellä asuinpaikkakunnallani ruokaa kieriää syksyisin pitkin katuja ja jää mätänemään puihin.