Ruskaa ja kakkaa

Vaahteroiden latvat alkavat punertaa kauttaaltaan, ja nopeimmissa punaisia ja keltaisia lehtiä on muuallakin. Myös lehmukset ja koivut näyttävät alkaneen kellastua kunnolla.

Pihlajavuosi on erittäin huono, eikä ruusunmarjojakaan ole runsaasti. Omenasato näyttäisi olevan hyvin puukohtainen, mutta ei erityisen runsas.

Eilen tein myös kiintoisan havainnon jäniksen ns. juoksukakasta. Ihmettelin, kun maassa oli yksittäisiä papanoita suunnilleen viiden metrin päässä toisistaan. Asiantuntijat tiesivät kertoa, että jäniseläimet tosiaan voivat päästää plöröt juostessaan. Valokuvasin tämänkin ilmiön, mutta lukijoitteni mielenrauhan takia en julkaise kuvaa.

Alpakanbongausta kyläjuhlilla

Kävin perheenjäsenten seurassa naapurikaupunginosan kyläjuhlilla. Matkan varrella oli viljapelto, siis hyvä tilaisuus esitelmöidä nuorisolle leivän alkuperästä - tai olisi ehkä ollut, jos valitsemassani tähkässä olisi ollut yksikin jyvä. Mikä lie rotta ne syönyt.

Itse juhlassa oli kaksi 1-vuotiasta alpakkanuorukaista, hevonen kärryineen ja kuskeineen, kasvivärjäystä, hippejä kirpputoritavaroineen ja monenlaista sapuskanmyyntiä. Alpakat ovat sympaattisia otuksia, joiden ääntely usein kuulostaa sympaattisen ymmärtävältä, kysyvältä ja vastaavalta. Tämänkertaiset yksilöt tosin hiukan tappelivat keskenään ja mörisivät välillä kiukkuisenkin kuuloisesti - ehkäpä vasta iän tuoma seesteisyys kypsyttää alpakasta todellisen terapiaeläimen.

Mööö! Mörrr!

Pussinäätä lähtee merille

Edellisestä Tukholman-reissusta oli kulunut jo melkein kolme vuotta, joten oli korkea aika pakata varakalsarit ja vuonna 2010 vanhentunut metron förköpsremsa mukaan ja nousta laivaan.

Tukholman keskusta ei ole mikään huikaiseva luontokohde. Puisto kuitenkin löytyi, tosin se ei ollut nimikkokansansa kannalta erityisen imartelevassa kunnossa.

Finlandsparkenissa oli pitkän heinän ja nokkosten lisäksi myös muutamia todella ikivanhan näköisiä tammia. Huomatkaa kaljatölkki puunkolossa.

Skansenille menimme vesibussilla. Terminaalissa oli muumi vitriinissä. Tuli ihan mieleen muinaiset lukioajat täytettyjä eläimiä sisältävine kaappeineen.

Eläintarhassa oli susia. Tuolta ne siis näyttävät oikeasti.

Visenteille oli tehty rapsutin parista harjasta.

Karhunpentu halusi tehdä lähempää tuttavuutta. Pleksi oli onneksi välissä.

Porojen ruoaksi oli kerätty jäkälä poikineen.

Vangittua viininkiä esittävä patsas hämmensi seuruettamme. Patsas oli muuten patinoitunut, mutta eräät osat kiilsivät hinkattuina.

Paluumatkalla näkyi pelottavia kuolleita saaria, joiden puut olivat täynnä tummia lintuja. Lienevätkö nuo nyt sitten niitä merimetsoja.

Metsä, joki ja pari elukkaa

Vanhaan katajaan on kertynyt aimo kasa männynneulasia.

Mänty on aivan vänkyräinen.

Katajanmarjat eivät ole parhaimmillaan.

Vesi on alhaalla.

Ei uskoisi, että ollaan lähellä ison kaupungin keskustaa.

Osa eläinpuiston eläimistä on todellisempia kuin toiset.