Pussinäätä lähtee merille

Edellisestä Tukholman-reissusta oli kulunut jo melkein kolme vuotta, joten oli korkea aika pakata varakalsarit ja vuonna 2010 vanhentunut metron förköpsremsa mukaan ja nousta laivaan.

Tukholman keskusta ei ole mikään huikaiseva luontokohde. Puisto kuitenkin löytyi, tosin se ei ollut nimikkokansansa kannalta erityisen imartelevassa kunnossa.

Finlandsparkenissa oli pitkän heinän ja nokkosten lisäksi myös muutamia todella ikivanhan näköisiä tammia. Huomatkaa kaljatölkki puunkolossa.

Skansenille menimme vesibussilla. Terminaalissa oli muumi vitriinissä. Tuli ihan mieleen muinaiset lukioajat täytettyjä eläimiä sisältävine kaappeineen.

Eläintarhassa oli susia. Tuolta ne siis näyttävät oikeasti.

Visenteille oli tehty rapsutin parista harjasta.

Karhunpentu halusi tehdä lähempää tuttavuutta. Pleksi oli onneksi välissä.

Porojen ruoaksi oli kerätty jäkälä poikineen.

Vangittua viininkiä esittävä patsas hämmensi seuruettamme. Patsas oli muuten patinoitunut, mutta eräät osat kiilsivät hinkattuina.

Paluumatkalla näkyi pelottavia kuolleita saaria, joiden puut olivat täynnä tummia lintuja. Lienevätkö nuo nyt sitten niitä merimetsoja.