Kevättä puskee

Kuvaa ei ole, mutta merkittäköön aikakirjoihin, että havaitsin ensimmäisen leskenlehden 9.3. Kuralan kylämäessä. Tämän täytyy olla aikaisuusennätys.

Viime yönä oli kuulemma komeat revontulet. Kävin tänään iltakävelyllä tarkkailemassa tilannetta, mutta mitään ei näkynyt. Oli kyllä aika paljon valosaastettakin. Onnistuin huomaamaan Otavan, Kassiopeian, Orionin, Seulaset, Pohjantähden ja Arcturuksen. Muuten oli niin valoisaa, ettei tähtikuvioita pystynyt näkemään, vaikka tiesi, missä niiden piti olla.

Syreenien silmut ovat jo hyvin isoja, orapihlajassakin ihan havaittavia. Mäntyä kun kurkkasin, siinä ei näkynyt mitään kevään merkkejä. Pihalla vaahteran siemenet ovat alkaneet itää jo ainakin viime viikolla.

Kevät on hyvin aikaisessa ja sää tällä hetkellä erittäin kuiva. Katupölyä on tolkuttomasti, ja kai siellä jotain siitepölyäkin jo on.

Heippa, lehdet!

Ruska on kauneimmillaan. Ei kestä pitkään ennen kuin kaikki lehdet ovat pudonneet.

Lokakuun ruusu ja lehtisade

Viime yö oli kylmä. Aamulla lehtiä suorastaan satoi puista.

Vielä eilen kurtturuusu kukki terhakasti, nyt kukka on nuupallaan.

Joidenkin vaahteroiden lehdet ovat keltaisia, toisten oransseja.

Verivaahtera

Verivaahteran lehden ovat hyvin tumman purppuraiset. Kun niiden väri syksyllä muuttuu, niistä kuitenkin näyttäisi tulevan samalla tavalla oranssinpunaiset kuin tavallisten vaahteroiden lehdistä.

Huomaa verivaahteran siementen normaalia punaisempi lenninsiipi.

Villiviini

Villiviini alkoi punastua muistaakseni jo heinäkuun puolella, mutta nyt väri on erityisen syvä ja kirkas.

Marjat ovat hauskoja pieniä vahapintaisia rypäleitä. Väri ei näy oikein ainakaan minun ruudullani: oikeasti se on tumma, hiukan pölyinen sininen, joka vivahtaa aivan vähän purppuraan. Marjat ja lehdet näyttävät oikein hienoilta yhdessä.

Tänään bongasin myös kypsiä marjakuusen marjoja, mutta kamerasta loppuivat paristot tämän luonnonilmiön äärellä. Yritän muistaa kuvata ne huomenna.

Syksyinen tammi

 Suurin osa puista on edelleen melko vihreitä, niin myös tammi.

 Kesällä sahatun oksan ympärille on jo kasvanut vähän kuorta.

 Terhot ovat ruskeita ja putoilevat puusta.

Lehdet eivät putoile pelkästään yksittäin, vaan myös kimpassa.

Pilviä ja ruskaa

Elokuu on isojen pilvien aikaa. Erilaisia muotoja ja tummuusasteita on paljon. Valitettavasti en ollenkaan tunne pilvien nimiä, joten en tiedä, mikä nimbocumulus tai cumulonimbus tämä mahtaa olla.

Tänä vuonna keltaisia ja punaisia lehtiä on näkynyt niin varhain, että varsinaisen ruskan alkamista on hankala määrittää. Nyt kuitenkin vaahteroidenkin latvat alkavat hiukan punertaa, joten ruskasta lienee lupa puhua.

Lehmukset eivät näytä niinkään syksyisiltä kuin sairailta. Mikä lienee syönyt.

On vielä kesä, mutta kohta on syksy

Lähiluonnossa ei tunnu tapahtuvan paljon muuta kuin verkkaista kypsymistä ja lakastumista. Useimmat puut näyttävät vähän huonovointisilta: lehdet kellastuvat, kuivuvat, ruskettuvat ja ovat reikäisiä.

Omenasato näyttää kohtuulliselta, mutta pihlajanmarjoja on vähän. Saarnista en ole löytänyt siemeniä ollenkaan, paitsi viimevuotisia.

Sumuinen aamu

Mitä tehdä, kun herää viideltä ja työpaikan liukuma alkaa vasta seitsemältä?

Kuvien perusteella voisi kuvitella, että eletään syyskuuta. Jännittävää nähdä, onko edessä pitkä syksy vai varhainen talvi.

Huh hellettä!

Kuluneen kevään ja kesän säät ovat olleet asuinpaikkakunnallani aika erikoiset. Kevät oli harvinaisen kylmä ja myöhäinen, mutta sen jälkeen ollaan saatu nauttia tai (kuten minä) kärsiä helteestä.

Parina viime päivänä on hiukan sadellutkin, mutta luonto näyttää silti erinomaisen nuupahtaneelta. Ruoho on kuivunut, ja monien puiden lehdet kellastuneet.

Tukholman-reissulla sää oli paljon viileämpi ja pilvisempi, vaikka ei satanutkaan. Kotiin palattua trooppisia tunnelmia on taas päässyt kokemaan.

Monet tykkäävät helteestä, mutta minulla on ikävä lapsuuden kesiä, jolloin ilmasto oli paljon vaihtelevampi: muistaakseni sää oli usein sellaista +20 astetta ja pieniä sadekuuroja saattoi tulla. Aurinkokaan ei porottanut niin polttavasti kuin nykyään, kai siksi, ettei otsoniaukko vielä silloin ollut laajentunut nykyisiin mittoihinsa.

Kyllä waan ennen wanhaan oli kaikki paremmin, tai jos ei nyt kaikki, niin sää ainakin.

Kumma pensas lehtii

En vieläkään tiedä, mikä tämä pensas on. Nyt se tekee lehtiä ja nuppuja.

Aina vain vaahtera

Mitäs ihmettä? Tämän vaahteran nuppusista ei tulekaan kukkia, vaan jotain lehdennäköisiä!

Tässä näyttäisi olevan molempia.

Tuomi

Tuomen alla ei tosiaankaan kasva paljon mitään edes keväällä, vaikka lehdet eivät vielä paljon varjostakaan.

Poppeli kai tämäkin

Juuresta puskee uusia versoja

Kuten rungostakin

Kyllä minä sitä poppeliksi sanoisin

Alla oli valtavasti pudonneita norkkoja ja jonkinlaisia suojusosia

Tämän yksilön tummanpunainen loisto oli jo lakastunut

Viimeisen kuvan puu esiintyy myös täällä, täällä ja täällä.

Kuusama ja villiviini

Kuusama

Villiviini

Kuusama ja villiviini kimpassa