Lehtipuiden tunnistaminen talvella

Lehtipuiden tunnistaminen talvella ei ole ihan helppoa. Tässä on joitakin vinkkejä tunnistamisen avuksi:

Siemenet, marjat, lehdet ja kukat. Puissa on usein jäljellä lehtiä ja siemeniä vielä talvellakin. Niiden avulla tunnistaminen on helpointa. Siemeniä ja lehtiä voi etsiä myös puun alta, mutta ne voivat tietysti olla peräisin jostakin muustakin puusta.

Muoto. Eri puulajeilla on yleensä oma tyypillinen muotonsa. Esimerkiksi lehmuksella on yleensä yksi selvä runko, joka kapenee tasaisesti ja melko voimakkaasti latvaa kohti, kun taas vaahtera haarautuu usein suhteellisen alhaalta muutamaksi paksuksi oksaksi, eikä sillä ole selkeää latvaa. Muodon perusteella tunnistaminen ei kuitenkaan ole helppoa: nuoret puuyksilöt näyttävät usein samanlaisilta lajista riippumatta, kun taas vanhat ovat usein aika omalaatuisen näköisiä. Myös kasvuolosuhteet ja leikkaaminen vaikuttavat puun muotoon. Parhaiten muodon perusteella pystyy tunnistamaan keski-ikäisiä leikkaamattomia puita.

Kaarna. Esimerkiksi tammen kaarna on tummanruskeaa ja rosoista, kun taas pihlajan kuori on melko sileä, harmaa ja jopa hiukan kiiltävä. Vanhojen yksilöiden kaarna on kuitenkin yleensä aika rosoista lajista riippumatta, ja väriin voivat vaikuttaa myös sammalet, jäkälät ja ilmansaasteet.

Kasvupaikka. Eri puulajit suosivat erilaisia olosuhteita. Kaupungeissa koristepuita kuitenkin kasvaa mitä epätyypillisimmillä paikoilla, joten kasvupaikka ei ole kovin hyvä tunnistamisen apu.

Silmut. Eri puulajien silmut näyttävät erilaisilta ja sijoittuvat oksiin eri tavalla. Korkeiden puiden silmuja ei kuitenkaan välttämättä pysty näkemään, ja silmuista on saatavilla huonosti referenssimateriaalia.

Tieto. Jos haluaa brassailla kavereilleen tunnistustaidoillaan, kannattaa painaa jo kesällä mieleen lähistön puuyksilöiden lajit ja sitten talvella olla tunnistelevinaan niitä kaarnan ja oksien perusteella.